Edellisviikolla tajusin, että minusta tulee rikas

Tiedättekö mikä on harmillista? Se että kaikki miljonääreistä ja rikastumisesta kertovat kirjat ovat imperfektissä. Hiffaan tietysti että on haastavaa kirjoittaa kirjaa miljonääristä, joka ei vielä ole miljonääri, mutta olisi se vaan niin siistiä seurata jonkun matkaa ihan sieltä 0 eurosta vaikka 200t euroon. Blogit kyllä täyttävät hieman tätä markkinarakoa, mutta tuntuu että moni tämän skenen bloggaajakin aloitti kirjoittamisen jossain 100t euron kohdalla tai vähintäänkin nyt kolkuttelee sitä, mikä on täältä lähtökuopasta käsin yhtä samaistuttava kuin miljoona.

Se oli oma ajatukseni kun kirjoitin ensimmäisen postauksen syksyllä 2015 ennen ensimmäistäkään osake- tai rahasto-ostoa ja varallisuuden ollessa negatiivinen. Tämä projekti on välillä niin julmetun hidas ja tuntuu, ettei ole kuukausiin mitään aihetta kirjoittaa. Mulla on ollut ajoittain myös suuri luottamuspula niin omaa kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta kuin olosuhteita ja osakemarkkinaakin kohtaan.

Edellisviikon lauantai-iltana viimein tajusin, että musta tulee rikas tai varakas tai mitä termiä haluaakaan käyttää ihmisestä, jolla on parisataatuhatta tuottavaa omaisuutta. Väläyksen takana eivät olleet suotuisat lottopallot, vaikka ajankohta natsaisi, vaan istuin autoissa liikennevaloissa kun yhtäkkiä sisäistin asian. Teen mielikuvaharjoituksia koko ajan: lasken exceliin paljonko saan säästettyä vuodessa, kahdessa ja viidessä, kuinka paljon mulla on sitten mitäkin omaisuuslajia, miten se muuttaa elämääni. Mutta jotenkin en saa visualisoitua niitä tilanteita kunnolla ennen kuin ne ovat kohdalla. Voi olla että ongelman ydin on siinä, että yksittäinen 5000e ei muuta elämääni mitenkään. Ehkä on vain hyvä merkki, että isommasta omaisuudesta tulee aina uusi normaali niin siihen osaa suhtautua rationaalisesti. Onhan se nyt täysin eri asia saada 15 tuhatta ns. yön yli kuin säästää sitä 3 vuotta…

Viime lauantaina kuitenkin ihan pariksi sekunniksi mut valtasi täydellinen varmuus, että musta tulee varakas (omalla mittapuullani). Se oli jotenkin absurdia, jos olisin tippakaan taikauskoinen väittäisin että siirryin hetkeksi oman 45-vuotiaan pääni sisälle, jossa se oli todellisuutta että onnistuin. Sitten se totaalinen varmuus haihtui, mutta tilalle jäi rauha. Elän ali tulojeni ja sijoitan erotuksen, olen oikeilla raiteilla, enää pitää antaa ajalle työrauha ja koittaa nauttia matkasta.

Jos olet siis joskus palanut halusta seurata jonkun koko vaurastumismatkaa nollasta lähtien, niin tervetuloa, täällä ollaan vieläkin ensimmäisessä kaarteessa 😀

Kertokaahan, koitteko jossain kohtaa saman valaistumisen, elättekö edelleen ihmetellen onnistuukohan tämä vai heräsittekö vain yksi aamu ja tajusitte että haista paska -kassa oli päässyt ylisuureksi? (Kertokaa myös jos epäilette, että olen ihan pöpi. Syytän tätä alkukesän luonnotonta helleaaltoa.)

Advertisements

9 thoughts on “Edellisviikolla tajusin, että minusta tulee rikas

  1. Itselläni kaikki alkoi sijoittamisesta kun finanssikriisi alkoi. Sijoittelin ihan päin seiniä ensimmäiset vuodet 18-21-vuotiaana, mutta onneksi panoksena oli vain kesätyörahani. Jossain kohtaan sitten heräsin FIRE:en kun keksin, että sijoittamalla voisin tehdä muutakin kuin vain tuijottaa euromäärän muuttumista.

    Muistaakseni omaisuutta oli onnistunut kertyä jo 45 000 euroa kuitenkin kun aloitin blogini. En siis ihan nollasta aloittanut bloggausta kun ei minkäännäköistä suuntaa elämälle ollut vielä lukiossa tai sen jälkeen. Opiskelin, kävin töissä ja sijoitin ilman sen suurempaa päämäärää. Mutta olet ihan oikeassa, että on enemmän kuin mielenkiintoista seurata jonkun tarinaa nollasta saakka – etenkin jos jaksaa oikeasti blogata sen 10 vuotta!

    Like

    1. Vaikka olen laiska kommentoimaan, niin pidän sua kyllä ihan ykköskirittäjänä omalla matkallani 🙂 On helppoa verrata kun ollaan saman ikäisiä, vaikka koulutustausta ja strategiat eroavat. Pitää tosiaan kiinnittää huomiota tuohon kirjoitteluaktiivisuuteen, nyt jo menee kuukausia kirjoittamatta vaikka alle 4 vuotta vasta kulunut…

      Like

    1. Niin sitä sanotaan… En oikein tiedä pelkäänkö, että olen se säännön vahvistava poikkeus vai että joku kaunis päivä lopetan säästämisen ja sijoittamisen jostain syystä.

      Like

  2. Hieno havainto! Uskon kyllä siihen, että sitä saa, mitä tilaa 🙂 Kannattaa ehkä ajatuksissa vielä tarkemmin määritellä mitä se varakkuus sitten tarkoittaisi sinun kohdalla? Toivottavasti jonain päivänä voisin itsekin herätä siihen, että hups – olenpa varakas!

    Like

    1. Totta! Olen huomannut, että konkreettiset tavoitteet motivoivat parhaiten eli täytyypä tosiaan kirjoittaa ylös joku summa mihin tähtään.

      Mitä olen seurannut sun matkaa, niin eiköhän tuo päivä vielä koita 🙂

      Like

  3. Vahva samaistuminen tähän tekstiin. Välillä kaikki tuntuu niin epätoivoiselta; vauhti liian hidas ja rahalle paljon muutakin käyttöä. Sitten yhtäkkiä iskee rauhallisuus ja varmuus. Tullut sama tunne monesti, harmi että rauhallisuus voi kadota yhtä nopeasti kuin on tullutkin 😀 Tämän kuukauden olen paininut useastikkin motivaatio-ongelmien kanssa. Ensin *tuttaa töissä ja haluan sijoittaa kaiken, seuraavaksi iskee epätoivo kun palkka on liian pieni pääoman nopeaan kasvattamiseen. Tästä syystä olen ottanut tavoitteekseni oppia treidaamaan: Kassavirtaa kompensoimaan huonoa palkkaa. Blogisi näyttää sisältävän myös tämän aiheen kirjoituksia, pitänee tutustua paremmalla ajalla.

    Itsehän aloitin blogin kun salkun koko oli 25 000. Jollekkin tuokin summa voi olla jo “uskomattamona suuri salkku, ei ikinä mahdollista minulle.” Minun on vaikea uskoa että oma salkku voisi olla joskus yli 100k, saati sitten 240k joka on oma tavoitteeni. Eniten pelkään että taloudellinen tilanne, esimerkiksi asunnon ostaminen, pakottaa laittamaan salkun lihoiksi. En tiedä jaksaisinko enää aloittaa uudestaan alusta.

    Like

    1. Mulle tä oli ehkä ensimmäinen sellanen kunnon varmuuden tunne, toki yritän ajatella aina “kun” enkä “jos”, mutta jotenkin kaikki tapahtuu niin hitaasti ja on vaikea luottaa siihen kuuluisaan vaurauden kumuloitumiseen. Treidaaminen tosiaan kiinnostaa! Olen kyllä vasta etsimässä sopivaa tempoa, koska päivätyö estää perinteisen reaaliaikasen päivätreidaamisen mutta ajoittaminen ja pikavoitot kiinnostavat (ylläri :D)

      Osa tätä valaistumista oli se, että 100-200k alkaa itselleni pikkuhiljaa tuntua mahdollisilta – joskin todella kaukaiselta:) Mikään ei pakota tyhjentämään salkkua, jos niin päättää! Asuntosäästö erikseen ja kaikki elämän suuret päätökset harkiten. En edes halua ajatella, että pitäisi aloittaa uudestaan tuolta -13t eurosta, nyt kun alkuhuuma on ohi en tiedä mistä löytäisin motivaation.

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s