Ensiasunnon hankkiminen lähestyy päivä päivältä, ja ajattelin että olisi hyvä vähän jäsennellä kriteerejä, joita olen sille asettanut. Kriteerit ovat jokseenkinki tärkeysjärjestyksessä.
Asunnon koko. Olen pitänyt neliöiden alarajana 33. Miksi juuri 33? Olen kerran asunut 32-neliöisessä, ja se alkoi loppua kohden tuntua ahtaalta – ja tavaraa on tullut vain lisää sen jälkeen. 33 on ihan passelin kokoinen yksiö, ja vaikka rahaakin on rajallisesti käytössä, niin omalla budjetillani voi saada jo ihan hyväkuntoiset 33 neliötä hyvällä sijainnilla.
Sijainti. Olen mieltynyt Turkuun, työpaikkani ja perheeni ovat täällä, en ole lähdössä ainakaan pariin vuoteen. Ei ole niinkään väliä mil pual jokke (turkulaiset tietää 😉 ) asunto itseasiassa on, mutta sen pitää sijaita 2 kilometrin säteellä tai saman bussilinjan varrella kuin työpaikkani ja iso ruokakauppa (prisma/cittari/lidl). Arjen pitää säilyä sujuvana ilman autoa. Olen erittäin joustava kaupunginosien suhteen, mutta sanotaanko nyt niin, että Varissuon ja Halisen olen skipannut, vaikka ne muuten täyttäisivätkin kriteerit.
Putkiremontti tehty. Ei haittaa vaikka tästä olisi vielä erillistä lainaa, kunhan pöly on laskeutunut ja putkiremontti ei siinnä 20 vuoden horisontissa. Kylpyhuoneen pitäisi olla myös katseenkestävä; pitäisi riittää että kiinnittää suihkuverhot, pesukoneen ja ripustaa parin söpöjä käsipyyhkeitä niin voilà.
Tästä kätevästi seuraavaan kriteeriin eli pesukoneliitäntä. Se voi olla kylpyhuoneessa tai keittiössä, jopa kodinhoitohuoneessa mutta sitä pidän epätodennäköisenä 😀 En ole tottunut, että joudun suunnitelemaan pyykkivuorojani ja varaamaan ajan etukäteen. Puolet ajasta varmaan unohtaisin mennä vuorollani tai menisin väärällä vuorolla. Ennustan, että se olisi kaoottista. Lisäksi monissa taloyhtiöissä pyykkivuoro maksaa vähintään euron, ja laskin että jos tuo uusi kone kestää yli 7,6 vuotta niin pesutahdillani (n. 75 koneellista vuodessa) oma kone tulee halvemmaksi. Säästö se on pienikin säästö 😀
Siinä olivat kriteerit, joista en käytännössä ole valmis joustamaan ollenkaan. Seuraavaksi ominaisuuksia, joihin pyrin, mutta ovat pohjimmiltaan järjestelykysymyksiä.
Runsaasti säilytystilaa. Helpottaa siistinä pitämistä, kun kaikella on oma paikkansa. Parasta olisi, jos asunnossa olisi reilusti kaappeja sekä makuuhuoneessa että keittiössä ja lisäksi siivouskaappi. Vaihtoehtoisesti makuuhuoneessa voisi olla vaatehuone. Plussaa olisi myös häkkikomero.
Parveke. Lasitettu parveke sisäpihalle (tms ei vilkkaalle autotielle) päin on mielestäni huippujuttu. Nykyisessä asunnossani tilanne on tämä, ja tänne muuttaessani haaveilin makoilevani kesät lepolassessa parvekkeella ruskettuen. Ensimmäiset päiväkahvit parvekkeella kesäaikaan opettivat, että parveke on aivan sietämätön pätsi vaikka avaisi lasejakin vähän. Kuitenkin loppukeväästä, alkusyksystä ja kesäiltoina joskus yhdeksän jälkeen se on toiminut lähes kolmannen huoneen tavoin. Vaatimaton parvekekalustuskin on jo valmiina.
Valmiiksi hyväkuntoinen. Parasta olisi, jos ei tarvitsisi edes yhtä seinää maalata. Muuttaminen itsessään on jo stressaava projekti, en erityisesti kaipaa siihen kylkeen urakoitsijoiden ja materiaalien kilpailutusta enkä ole varautunut tähän myöskään taloudellisesti. Tämä on kuitenkin syystä viimeinen kriteeri: jos muuten ihastun korviani myöten asuntoon, niin kyllä budjetoin, tapetoin ja asennan laminaattia vaikka omin pikkukätösin.
Hinta puuttuu, koska noihin kriteereihin mahtuu monenhintaisia luukkuja. Luonnollisen ylärajan asettaa myös ASP-laina, jota on mahdollista saada Turussa 9 kertaa omarahaosuuden verran 115t euroon asti. Kiinnostaisi myös kuulla, mitä kriteereitä teillä on/oli omalle ensiasunnolle, ja miten ne ovat muuttuneet sittemmin?
Rahalla saa ja pyörällä pääsee 
Sulla jo selvät sävelet hankintaan 🙂 onko sopivia näkyny?
Itse ostin asunnon pari vuotta sitten, kriteerit oli seuraavat:
– rivitalo tai okt
– vähintään kaksio (50 neliöö)
– sauna ja kunnollinen keittiö
– rauhallinen ympäristö, luonnon lähellä
– max 30 km töistä
– ei suuria remppatarpeita (pintaremppa ok)
– matala vastike
– suojaisa (taka)piha
– autopaikka
– max 50 000 euroa
Ostin sit rivarikaksion kivalla pihalla 25 km töistä. Budjetti ylittyi 2500 eurolla, ei paha.
LikeLike
Kiitos, kun jaoit oman listasi, hyviä pointteja! Siitä tuli mieleeni, että matala vastike kuuluisi ehdottomasti omallekin listalle ja vielä aika ylöskin 😀 150 euron vastike kaksiolla on mielestäni vielä ok, mutta olenpa nähnyt kaksioita myös yli 200 euron hoitovastikkeella (eikä siis mitään alun perin neliöksi rakennettuja joista on seiniä kaadeltu), ja on vaikea perustella itselle miksi moista suostuisin maksamaan, kun tarkotus on saada asumisen kulut minimiin.
Aina silloin tällöin innostun tietyistä kohteista, mutta vielä toistaiseksi ei ole rahoitus järjestynyt niin että olisin päässyt tarjouksia tekemään. Seuraavan puolen vuoden aikana olisi kyllä tarkoitus ostaa.
LikeLike
Yksiöiden hinnat ovat tällä hetkellä mielestäni melko korkeat. Harkitsisin itse mielummin pientä kaksiota. Mielestäni hyviä alueita, joista on tulossa vielä parempia: Pohjola, Portsa, Nummenmäki ja Patterihaka.
LikeLike
Tuttu ilmiö ja katson toki yhtä innokkaasti kaksioita, tuo 33 oli vain klaustrofobisten taipumusteni sanelema ehdoton alaraja pinta-alalle 🙂 Kiitos aluesuosituksista, olen ehdottomasti samaa mieltä! Lisäisin ehkä listaan vielä Kähärin ja Vähä-Heikkilä-Luolavuori -akselin.
LikeLike
Komppaan edellistä. Osta suosiolla kaksio, niin saat paremman hinta-laatusuhteen Turusta. Eri asia, jos ajattelit jättää asunnon myöhemmin (asp-tuen päätyttyä) sijoitusasunnoksi – silloin yksiö voisi olla hyvä valinta. Mikäli taas olet ostamassa “ainaiseen” omaan käyttöön asuntoa läheltä keskustaa, kannattaa tutkia ne harvat vanhat yhtiöt, joiden yhtiöjärjestyksissä on vuokrauskieltopykälä. Niistä voi saada yksiönkin edullisemmin, kun sijoittajakysyntä ei nosta hintoja. Varaudu kuitenkin ehdottomasti pintaremonttiin, nimittäin ostamalla valmiiksi remontoidun asunnon maksat helposti remontin tuoman mielikuvatasoisen arvonnousun vuoksi asunnosta enemmän, kuin remontin hinta ikinä olisi (etenkin, jos periaatteessa pystyisit itse remontin tekemään). Sen sijaan ajatus siitä, että putkiremontti pitäisi vanhemmassa asunnossa olla tehtynä, on hyvä. Jos kuitenkin kriteerinä on, ettei putkiremppaa 20 vuoteen (eli asp-laina-aikana), niin minä ehkä katsoisin juuri sen ikäisiä taloja, eli noin 90-luvulla rakennettuja. Ne ovat juuri nyt suhteessa mielestäni halpoja, koska alkavat näyttää sisustuksen suhteen epämuodikkailta alkuperäiskunnossaan, mutta talon tila saattaa silti olla edelleen erittäinkin hyvä ja isot remontit edessä. Toki taloyhtiön kunto on aina syytä tutkia tarkkaan.
LikeLike
Kiitos mielipiteestäsi! Tämä ensiasunto ei todennäköisesti olisi “ainaiseen” omaan käyttöön kuten muotoilit, vaan olen jaotellut mielessäni asunnot 2 kategoriaan: jos löydän sellaisen asunnon, joka olisi siinä kunnossa että pystyisin siinä asumaan pienellä pintaremontilla niin voisin jättää sen sijoitukseen muuttaessani isompaan JOS rahoitus järjestyy. Jos taas joudun tekemään isomman remontin, niin varmaankin muuttaessani myisin sen, ja näin ehkä pääsisin itse nauttimaan vähän tosta mielikuvatasoisesta arvonnoususta.
Tunnistan siis tuon ilmiön mitä kutsumme nyt tässä mielikuvatasoiseksi arvonnousuksi, mutta olen miettinyt sitä myös siltä kantilta että jos asunto mahtuu silti kokonaisuudessaan ASP-lainaan, niin se saattaa silti tulla mulle halvemmaksi kuin ottaa kulutusluotto keittiötä ja asennusta varten vaikka jälkimmäisen kustannuksista puolet saa kotitalousvähennyksiinkin. Etenkin vanhoissa taloissa joissa osan saattaa joutua tekemään asbestityönä.
Olen itseasiassa iskenyt silmäni yhteen 90-luvun taloon, mutta siitä ei ole ollut myynnissä yhtään asuntoa yli vuoteen. Mutta toivo elää 🙂
LikeLike
Törmäsin sinun blogiin aiemmin tällä viikolla ja oli hauska huomata, kuinka samankaltaisessa tilanteessa ollaan. Lähes sama määrä opintolainaa, saman suuruiset tulot ja asunnon hankinta mielessä 😀 Itsellä talouden seuranta kuitenkin melko lapsenkengissä, eikä ole tullut vielä pahemmin kriteereitä asunnolle mietittyä, mutta tässä nyt tuli ilmi muutama mieleenpainettava asia. Jatkan lukemista!
LikeLike
Jee, aina on kiva löytää uutta luettavaa etenkin kun on näin paljon samastumispintaa! 🙂 jään odottamaan uusia postauksiasi.
LikeLike
Omat kriteerit kun vasta asuntoa ostin oli:
-paikka pesutornille. Treenivaatteita tarvii pyykätä paljon ja kuivausrumpuun kun kerran tottuu, niin se vaan on pakko olla
-ei saunaa. En tykkää käydä saunassa ja en halua maksaa yhdestäkään turhasta epäkäytännöllisestä neliöstä kallista hintaa.
-hyvä pohja, ilman hukkaneliöitä. monessa kaksiossa saattaa olla jopa yli 10 neliötä tilaa “eteiskäytävänä” joka on mielestäni ihan turhaa ja kallista tilaa.
-omalla tontilla. halvempi vastike.
-autopaikka.
-ei betonihelvettiä. eli puistonäköalaa kiitos.
löysinkin täydellisen 40 neliön tehokaksion.
LikeLike
Huh unohdin täysin vastata tähän! Kuulostaa erittäin hyvältä, voin allekirjoittaa kaikki paitsi kuivausrumpuun ja autopaikkaan en ole vielä totuttautunut.
LikeLike